Perintövero – Perintöveron määrä ja maksaminen Suomessa

Perintövero osuu usein hetkeen, jolloin ihmisellä olisi muutenkin aivan riittävästi hoidettavaa. Läheinen on kuollut, perunkirjoitus pitäisi järjestää, omaisuutta pitäisi arvioida ja samalla pitäisi ymmärtää, mistä summasta veroa edes lasketaan. Moni kuvittelee, että verottaja lähettää vain jonkin summan ja siinä se. Todellisuudessa perintöveron määrä rakentuu monesta palasta.

Tässä oppaassa käydään läpi, miten perintövero Suomessa yleensä määräytyy, mitä perukirjan tiedoilla tehdään, miten omaisuuden arvo vaikuttaa veroon ja mitä käytännön virheitä kannattaa välttää.

Tämä artikkeli tarjoaa yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa yksittäisen perintö- tai verotilanteen neuvontaa.

Mikä perintövero on?

Perintövero on vero, jota maksetaan saadusta perinnöstä silloin, kun perillisen saaman osuuden arvo ylittää verotuksen rajat. Se ei kohdistu koko kuolinpesään yhtenä möhkäleenä, vaan käytännössä siihen, mitä kukin perillinen tai testamentinsaaja saa.

Veron määrään vaikuttavat ainakin:

• perinnön arvo
• se, mitä omaisuutta perillinen saa
• velat ja muut vähennettävät erät
• sukulaisuussuhde vainajaan eli veroluokka
• mahdollinen testamentti, ennakkoperintö tai muu erityisjärjestely

Siksi kaksi saman kuolinpesän osakasta voi maksaa hyvinkin erilaista veroa.

Jos kokonaisuus tuntuu epäselvältä, aloita ensin perusasioista: perinto-opas, perunkirjoitus, perinnonjako ja testamentti muodostavat käytännössä sen rungon, jonka päälle myös perintöverotus rakentuu.

Perintöveron määrä ei synny hatusta

Verottaja ei arvaa summaa. Perintövero perustuu ennen kaikkea siihen aineistoon, joka kuolinpesästä annetaan. Tässä perukirja on keskeinen asiakirja.

Perunkirjoitus pitää toimittaa määräajassa kuoleman jälkeen, ja perukirjaan kirjataan muun muassa:

• kuolinpesän osakkaat
• varat ja velat
• mahdolliset testamentit
• tiedot ennakkoperinnöistä
• tiedot vakuutuksista ja muista varallisuuseristä

Perukirja ei ole pelkkä muistilista suvulle. Se on verotuksen lähtödokumentti. Jos siinä olevat tiedot ovat puutteellisia, virheellisiä tai epärealistisia, ongelmat valuvat helposti myös verotukseen.

Mistä arvoista perintövero lasketaan?

Perintöverossa ratkaisevaa ei ole se, mitä omaisuudesta joskus maksettiin, vaan sen käypä arvo verotuksen kannalta oikeassa ajankohdassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä arvoa, joka omaisuudella olisi vapailla markkinoilla.

Arvioitavia eriä voivat olla esimerkiksi:

• asunto tai kiinteistö
• mökki tai metsätila
• pankkitalletukset
• pörssiosakkeet ja rahastot
• listaamattoman yhtiön osakkeet
• ajoneuvot ja muu irtain omaisuus
• arvokas taide, korut tai keräilyesineet

Juuri tässä kohtaa syntyy paljon riitoja. Ei siksi, että ihmiset olisivat välttämättä epärehellisiä, vaan siksi että omaisuudella on usein tunne- eikä markkina-arvo. Verottajaa kiinnostaa kuitenkin nimenomaan verotettava arvo.

Esimerkiksi asunnon kohdalla liian optimistinen tai liian alakanttiin tehty arvio voi johtaa joko liian korkeaan veroon tai myöhemmin kysymyksiin siitä, miksi arvo poikkeaa markkinatasosta.

Velat ja kulut vaikuttavat verotettavaan määrään

Perintövero ei yleensä perustu vain bruttovarallisuuteen. Myös kuolinpesän velat ja tietyt kulut voivat vaikuttaa verotettavaan nettomäärään.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi:

• vainajan velat
• asumiseen tai omaisuuden säilyttämiseen liittyvät välttämättömät kulut
• hautauskulut
• perunkirjoitukseen liittyvät tarpeelliset kustannukset

Siksi on virhe ajatella, että veroa katsotaan vain omaisuuserien listahintojen perusteella. Olennaista on se, mikä jää jäljelle verotettavaksi kokonaisuudeksi sen jälkeen kun oikeat vähennykset on otettu huomioon.

Tämä on myös syy siihen, miksi sotkuinen tai hätäisesti tehty perukirja voi tulla kalliiksi. Jos velkoja tai vähennyskelpoisia eriä ei ole selvitetty kunnolla, verotuksen lähtökohta voi olla väärä.

Veroluokka vaikuttaa paljon

Perintöverotuksessa sukulaisuussuhteella on merkitystä. Läheiset omaiset kuuluvat yleensä edullisempaan veroluokkaan kuin kaukaisemmat sukulaiset tai täysin ulkopuoliset henkilöt.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että sama euromääräinen perintö ei johda kaikille samaan veroon. Esimerkiksi puolison, lapsen ja ulkopuolisen testamentinsaajan verotus voivat erota selvästi toisistaan.

Tämän vuoksi perintösuunnittelussa ei riitä, että mietitään vain "kuka saa mitä". Pitää miettiä myös:

• missä järjestyksessä omaisuus siirtyy
• kenelle verotus on kevyempää tai raskaampaa
• miten ennakkoperinto vaikuttaa kokonaisuuteen
• onko keskinainen-testamentti tai muu testamenttiratkaisu tarkoituksenmukainen

Perintövero ei ratkaise kaikkea, mutta huonosti suunniteltu kokonaisuus voi tehdä muuten järkevästä ratkaisusta tarpeettoman kalliin.

Milloin perintöveropäätös tulee ja miten vero maksetaan?

Perintöverotus ei synny samalla hetkellä kuin perunkirjoitus. Ensin verottaja käsittelee saadut tiedot ja tekee niiden perusteella verotuspäätöksen.

Päätöksessä näkyy yleensä:

• verotettava perintöosuus
• käytetty arvostus
• veron määrä
• eräpäivä tai eräpäivät
• mahdolliset muutoksenhakuohjeet

Perintövero maksetaan päätöksen mukaisesti. Olennaista on seurata eräpäiviä tarkasti. Surutyö ei valitettavasti pysäytä verojen juoksua.

Jos päätös näyttää väärältä, siihen ei pidä suhtautua kohtalona. Ensin pitää selvittää, mistä virhe tai erimielisyys johtuu:

• onko perukirjassa ollut puutteellinen tieto
• onko omaisuuserä arvostettu väärin
• onko vähennys jäänyt huomioimatta
• onko testamentin tai ennakkoperinnön vaikutus tulkittu väärin

Väärä päätös on helpompi oikaista silloin, kun ongelma paikannetaan täsmällisesti eikä vain todeta yleisesti, että "summa tuntuu liian suurelta".

Asunnon, mökin ja muun omaisuuden arvostus on usein hankalin osa

Perintöveron kannalta vaikeimmat tilanteet liittyvät usein omaisuuteen, jolle ei ole valmista päivän hintalappua.

Asunto tai kiinteistö

Asunnon arvoa ei kannata heittää ulkomuistista. Markkinatilanne, sijainti, kunto, taloyhtiön tulevat remontit ja myyntivertailut vaikuttavat paljon.

Metsä, pelto tai mökki

Näissä arvoon vaikuttavat aivan eri tekijät kuin tavallisessa kerrostaloasunnossa. Yleistys on yleensä huono työkalu.

Listaamattoman yhtiön osakkeet

Jos vainajalla oli yritysomaisuutta, verotuksellinen arviointi voi olla huomattavasti monimutkaisempaa kuin tavallisessa sijoitussalkussa.

Irtaimisto

Tavallinen koti-irtaimisto ei useinkaan ole se verotuksen suurin draama, mutta arvokas keräilyomaisuus, taide tai korut voivat olla.

Virhe tässä kohdassa ei näy vain veroilmoituksen rivillä. Se voi heijastua myöhemmin myös perinnönjakoon ja siihen, kokevatko osakkaat tulleensa kohdelluiksi tasapuolisesti.

Testamentti, ennakkoperintö ja puolison asema muuttavat kokonaisuutta

Perintöveroa ei voi ymmärtää kunnolla ilman että huomioi muun perheoikeudellisen rakenteen.

Esimerkiksi:

• testamentti voi ohjata omaisuutta eri tavalla kuin lakimääräinen perimysjärjestys
• ennakkoperintö voidaan ottaa huomioon perinnönjaossa ja verotuksessa
• puolison asema vaikuttaa siihen, miten omaisuus siirtyy ja missä vaiheessa verotusta syntyy
• lakiosa-perinnosta voi rajoittaa sitä, mitä testamentilla voidaan määrätä

Tämän vuoksi kysymys "paljonko perintöveroa tulee" on usein liian kapea. Ensin pitäisi kysyä, miten omaisuus ylipäätään siirtyy ja minkä asiakirjojen perusteella.

Jos perhetilanne on uusperhe, omaisuutta on paljon, yritys on mukana tai sukuomaisuutta halutaan suojata, kokonaisuus kannattaa miettiä etukäteen eikä vasta siinä vaiheessa, kun veropäätös on jo pöydällä.

Mitä jos perintöä tulee, mutta rahaa veron maksuun ei juuri ole?

Tämä on yllättävän tavallinen ongelma. Paperilla perillinen voi saada huomattavaa varallisuutta, mutta käytännössä omaisuus voi olla kiinni asunnossa, mökissä, metsässä tai listaamattoman yhtiön osakkeissa. Veropäätös ei kuitenkaan odota sitä, että omaisuus joskus ehkä myöhemmin muuttuu rahaksi.

Siksi perintöasioissa pitäisi miettiä ajoissa myös maksuvalmiutta eikä vain nimellistä arvoa. Jos kuolinpesässä on useita osakkaita, on hyvä selvittää jo ennen jakoa:

• kuka tarvitsee rahavaroja veron maksuun
• voidaanko jakoa suunnitella niin, että likvidiä varallisuutta kohdistuu oikeisiin kohtiin
• onko omaisuutta tarkoitus myydä pian
• aiheuttaako omaisuuden yhteisomistus lisää kitkaa juuri verojen erääntyessä

Tämä ei ole pelkkää teknistä hienosäätöä. Moni perheriita alkaa siitä, että yksi perii "hyvännäköistä" omaisuutta mutta joutuu järjestämään verorahat kiireellä, kun toinen sai käyttötilillä olleet rahat ja pääsee paljon helpommalla.

Jos verotuksen pohja tai jako on epäselvä, ongelmaa ei kannata siirtää siihen päivään, kun eräpäivä on jo ovella. Silloin liikkumatila on yleensä pienempi ja hermot heikommat.

Milloin verotuksesta kannattaa riidellä eikä vain mutista?

Jos päätös perustuu selvästi väärään arvostukseen tai asiakirjoista puuttuneeseen olennaiseen tietoon, asia kannattaa selvittää kunnolla. Sen sijaan pelkkä tunne siitä, että vero "kuulostaa isolta", ei vielä ole oikeudellinen peruste mihinkään. Ero näiden välillä on hyvä tunnistaa nopeasti. Hyvä oikaisu lähtee faktasta, ei ärtymyksestä.

Tavallisimmat virheet perintöverossa

Näitä mokia näkee jatkuvasti:

• omaisuuden arvo arvioidaan summamutikassa
• velkoja tai vähennyskelpoisia kuluja ei kirjata kunnolla
• ennakkoperinnöt unohtuvat
• ajatellaan, että perukirja on vain perheen sisäinen muodollisuus
• veropäätöstä ei lueta kunnolla ennen eräpäivää
• oletetaan, että kaikki perilliset ovat samassa verotuksellisessa asemassa

Yksi klassinen virhe on myös se, että perintöveroa yritetään "ratkaista" yhdellä paperilla ilman että katsotaan koko rakennetta. Perintö, testamentin-teko, avio-oikeus, ositus ja verotus ovat eri asioita, jotka vaikuttavat toisiinsa.

Usein kysytyt kysymykset

Mistä perintöveron määrä lasketaan?

Perintövero lasketaan yleensä perillisen tai testamentinsaajan saaman verotettavan osuuden perusteella, kun omaisuuden käypä arvo, velat ja muut olennaiset tiedot on huomioitu.

Vaikuttaako sukulaisuussuhde veroon?

Kyllä. Läheiset omaiset ovat yleensä verotuksellisesti eri asemassa kuin kaukaisemmat sukulaiset tai ulkopuoliset testamentinsaajat.

Tarvitaanko perukirja perintöverotusta varten?

Käytännössä kyllä. Perukirja on keskeinen asiakirja, jonka pohjalta verotus lähtee liikkeelle.

Voiko perintöveropäätös olla väärä?

Voi. Esimerkiksi väärä arvostus, puuttuva velkatieto tai epäselvä testamenttitilanne voi johtaa virheelliseen verotukseen.

Pitääkö vero maksaa, vaikka peritty omaisuus olisi vaikeasti realisoitavaa?

Pääsääntöisesti veropäätöksen mukainen vero on maksettava. Siksi maksuvalmius kannattaa miettiä ajoissa etenkin silloin, kun perintö on kiinni esimerkiksi kiinteistössä tai yritysomaisuudessa.

Onko perintövero sama kaikille perillisille?

Ei. Vero riippuu muun muassa saadun osuuden arvosta ja sukulaisuussuhteesta.

Yhteenveto

Perintövero on paljon enemmän kuin verottajan lähettämä lasku. Se on lopputulos prosessista, jossa ratkaisevat:

• mitä omaisuutta kuolinpesässä on
• miten omaisuus arvostetaan
• mitä velkoja ja kuluja otetaan huomioon
• miten omaisuus jakautuu
• mihin veroluokkaan kukin saaja kuuluu

Kun nämä asiat tehdään huolellisesti, myös verotus on yleensä ennakoitavampi. Kun ne tehdään sinne päin, seurauksena on helposti riitaa, epävarmuutta ja korjauskierroksia juuri silloin kun niille olisi vähiten tarvetta.

Soita OikeusGurulle – 0600 411 104, 0,98€/min + pvm/mpm

Saat apua perintöveron määräytymisen arviointiin, perukirjan tietojen tarkistamiseen ja siihen, onko veropäätöksessä tai omaisuuden arvostuksessa jotain, mihin kannattaa tarttua heti.