Irtisanomisaika – Lakisääteiset irtisanomisajat

Irtisanomisaika on niitä asioita, joista moni on varma juuri siihen asti, kunnes oma työsuhde päättyy. Sitten alkaa epäilyttää kaikki: lasketaanko aika tästä päivästä vai huomisesta, onko määräaikaisessa sopimuksessa irtisanomisaikaa ollenkaan, saako työnantaja vapauttaa työnteosta ja pitääkö palkkaa silti maksaa. Käytännössä kyse ei ole pienestä muodollisuudesta vaan ajasta, joka määrittää sekä palkan että velvollisuudet työsuhteen lopussa.

Jos haluat taustaa koko päättämisprosessiin, katso myös irtisanominen, työsopimus, koeaika irtisanominen ja palkkasaatava.

Tämä artikkeli tarjoaa yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa yksittäisen työsopimuksen, työehtosopimuksen tai irtisanomistilanteen tapauskohtaista arviointia.

Mitä irtisanomisaika tarkoittaa?

Irtisanomisaika on aika irtisanomisilmoituksen ja työsuhteen päättymisen välillä. Sen aikana työsuhde on edelleen voimassa, vaikka päättyminen on jo päätetty. Tämä on tärkeää, koska moni kuvittelee irtisanomisen tarkoittavan välitöntä ulosmarssia. Usein näin ei ole.

Irtisanomisaikana:

• työntekijällä on lähtökohtaisesti velvollisuus tehdä työnsä
• työnantajalla on velvollisuus maksaa palkka
• työsuhteen muut oikeudet ja velvollisuudet jatkuvat normaalisti
• lopputili ja työsuhteen päättäminen ajoittuvat irtisanomisajan loppuun

Irtisanomisaika ei siis ole tyhjä odotushuone vaan osa työsuhdetta.

Onko irtisanomisaika sama aina?

Ei. Irtisanomisajan pituus riippuu siitä:

• irtisanoiko työntekijä vai työnantaja
• kuinka pitkään työsuhde on kestänyt
• mitä työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa on sovittu
• onko kyse toistaiseksi voimassa olevasta vai määräaikaisesta työsuhteesta

Jos joku heittää yleispätevänä neuvona että irtisanomisaika on aina kuukausi, hän tekee elämästäsi helpompaa vain siihen asti, kunnes käy ilmi että hän puhui omasta työpaikastaan eikä laista.

Työnantajan lakisääteiset irtisanomisajat

Kun työnantaja irtisanoo työntekijän toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta eikä muuta ole pätevästi sovittu, lakisääteiset irtisanomisajat määräytyvät työsuhteen keston perusteella.

Työnantajan noudatettavat ajat ovat yleensä:

• työsuhde jatkunut enintään 1 vuoden: 14 päivää
• yli 1 vuoden mutta enintään 4 vuotta: 1 kuukausi
• yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta: 2 kuukautta
• yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta: 4 kuukautta
• yli 12 vuotta: 6 kuukautta

Näitä ei voi keventää työntekijän vahingoksi vain kirjoittamalla sopimukseen jotain epämääräistä. Jos sopimusehto on lain vastainen, se ei muutu päteväksi sillä että allekirjoitus on sen alla.

Työntekijän lakisääteiset irtisanomisajat

Kun työntekijä irtisanoutuu toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta, lakisääteinen irtisanomisaika on yleensä:

• työsuhde jatkunut enintään 5 vuotta: 14 päivää
• työsuhde jatkunut yli 5 vuotta: 1 kuukausi

Työntekijän irtisanoutumisessa peruslogiikka on siis työnantajan puolta lyhyempi. Syynä on se, että työnantajalla on suurempi vastuu järjestää toiminta uudelleen silloin, kun työsuhde päättyy työnantajan aloitteesta.

Voiko työsopimuksessa sopia muusta?

Kyllä, tietyissä rajoissa. Työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa voidaan sopia lain vähimmäissäännöistä poikkeavista irtisanomisajoista, kunhan sopimus ei huononna työntekijän asemaa lain vastaisesti.

Erityisesti kannattaa tarkistaa:

• onko sopimuksessa nimenomainen irtisanomisaikaa koskeva kohta
• viitataanko työehtosopimukseen
• onko työntekijän irtisanomisaika epäilyttävän pitkä suhteessa työnantajaan
• koskeeko ehto kaikkia tilanteita vai vain osaa niistä

Lähtökohtaisesti työntekijän irtisanomisaika ei saa olla pidempi kuin työnantajan irtisanomisaika. Jos tällainen ehto löytyy paperista, se kannattaa lukea vähän epäluuloisesti eikä uskollisesti.

Mistä päivästä irtisanomisaika alkaa?

Tämä on käytännössä tärkeä kysymys, koska muutama päivä voi tarkoittaa sekä palkkaa että suunnittelua.

Irtisanomisaika alkaa yleensä siitä, kun irtisanomisilmoitus on annettu tiedoksi asianmukaisesti. Laskenta riippuu siitä, puhutaanko päivinä vai kuukausina lasketusta ajasta.

Yksinkertaistettuna:

• jos irtisanomisaika on ilmoitettu päivinä, aika lasketaan tiedoksiantoa seuraavasta päivästä
• jos irtisanomisaika on ilmoitettu kuukausina, työsuhde päättyy vastaavan järjestysnumeron päivänä irtisanomisajan lopussa tai kuukauden viimeisenä päivänä, jos vastaavaa päivää ei ole

Tässä kohtaa kannattaa tarkistaa päivämäärät kirjallisesti. Älä rakenna viimeistä työpäivää muistivaraisen arvion varaan, jos palkka tai uusi työ alkaa heti perään.

Mitä tapahtuu irtisanomisajan aikana?

Irtisanomisajan aikana työsuhde jatkuu normaalisti, ellei työnantaja vapauta työntekijää työntekovelvollisuudesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijän pitää tehdä työnsä ja työnantajan pitää maksaa palkka sovitusti.

Tähän ajanjaksoon voi sisältyä esimerkiksi:

• normaali työnteko
• lomien sijoittamista laissa ja sopimuksissa sallituin tavoin
• työvälineiden palautuksen suunnittelua
• perehdytyksiä tai töiden luovutusta
• työnantajan päätös siitä, ettei työntekijän tarvitse enää tulla töihin, vaikka palkka maksetaan loppuun

Työnantaja ei voi noin vain ilmoittaa, että älä enää tule mutta palkkaakin ei muuten makseta. Se olisi enemmänkin lähtölasku riidalle kuin laillinen ratkaisu.

Voiko työnantaja vapauttaa työnteosta?

Käytännössä kyllä, ja joskus niin myös tehdään. Työntekijä voidaan vapauttaa työntekovelvollisuudesta irtisanomisajaksi, mutta tällöin palkanmaksuvelvollisuus ei yleensä katoa. Työnantaja vain päättää, ettei työpanosta enää käytetä.

Työntekijän kannalta kannattaa varmistaa kirjallisesti:

• vapautetaanko sinut kokonaan työnteosta
• jatkuuko palkka normaalisti koko irtisanomisajan
• mitä tapahtuu puhelimelle, tietokoneelle, avaimille ja tunnuksille
• saako uuden työn aloittaa ennen työsuhteen muodollista päättymistä

Entä määräaikainen työsuhde?

Tämä on yleinen kompastuskivi. Määräaikainen työsopimus päättyy lähtökohtaisesti sovittuna ajankohtana ilman irtisanomista. Toisin sanoen siinä ei yleensä ole normaalia irtisanomisaikaa lainkaan, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole erikseen sovittu.

Jos määräaikaisessa sopimuksessa on irtisanomisehto, silloin sovelletaan sitä mitä sopimuksessa ja mahdollisesti TES:ssä lukee. Jos ehtoa ei ole, kesken kauden pois lähteminen tai työsuhteen päättäminen ei ole niin suoraviivaista kuin moni kuvittelee.

Jos sopimus on määräaikainen, tarkista paperista ainakin:

• onko siinä irtisanomislauseke
• kumpi osapuoli saa käyttää sitä
• mikä irtisanomisaika on sovittu
• onko kyseessä koeaikapurku, joka on eri asia kuin tavallinen irtisanominen

Entä koeaika?

Koeaika on oma maailmansa. Koeajalla työsuhde voidaan päättää ilman tavallista irtisanomisaikaa, jos peruste liittyy koeajan tarkoitukseen eikä ole epäasiallinen tai syrjivä. Tätä ei siis pidä sekoittaa tavalliseen irtisanomiseen.

Jos tilanteesi liittyy koeaikaan, lue myös koeaika irtisanominen. Siinä logiikka on toinen, eikä normaali 14 päivän tai kuukauden laskenta yleensä tule sovellettavaksi.

Saako irtisanomisajalla pitää vuosilomaa?

Joissakin tilanteissa kyllä, mutta ei täysin vapaasti. Vuosiloman sijoittamiseen irtisanomisajalle liittyy omat sääntönsä ja rajoituksensa. Työnantaja ei voi käyttää vuosilomaa automaattisena keinona tyhjentää irtisanomisaika ilman, että menettely kestää lain tarkastelun.

Käytännössä pitää arvioida ainakin:

• onko loma jo aiemmin suunniteltu tai vahvistettu
• missä vaiheessa irtisanominen on tapahtunut
• täyttyvätkö vuosiloman ilmoitusajat ja muut ehdot

Jos työnantaja yrittää sijoittaa loman niin, että irtisanomisaika käytännössä katoaa ilman kunnollista perustaa, pyydä asia kirjallisesti auki.

Mitä jos sairastut irtisanomisajalla?

Sairaus ei yleensä poista irtisanomisajan kulumista, jos irtisanominen on jo annettu tiedoksi. Työsuhde päättyy siis normaalisti irtisanomisajan päättyessä, vaikka olisit osan ajasta sairauspoissaololla.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei palkkaan tai sairausajan korvauksiin voisi liittyä omia kysymyksiään. Jos irtisanomisajan aikana tulee sairauspoissaolo, arvioi tilanne myös sairausloma-sääntöjen näkökulmasta.

Mitä tapahtuu, jos työntekijä ei noudata irtisanomisaikaa?

Jos työntekijä lähtee pois ilman että noudattaa sitovaa irtisanomisaikaa, työnantajalla voi olla oikeus vaatia korvausta. Tämä ei tarkoita, että jokainen riita johtaa automaattisesti oikeuteen, mutta riskiä ei kannata vähätellä.

Ennen kuin päätät lähteä heti, selvitä:

• mikä irtisanomisaika oikeasti sitoo sinua
• voiko työnantajan kanssa sopia lyhyemmästä ajasta
• onko työsuhteen välittömälle päättämiselle jokin poikkeuksellinen peruste

Usein siistein ratkaisu on sopia lähtöpäivästä kirjallisesti. Epäselvä suullinen nyökkäys ei ole paras turva, jos joku muuttaa mielensä myöhemmin.

Milloin irtisanomisaikaan liittyvässä tilanteessa kannattaa hakea apua?

Neuvontaa kannattaa hakea etenkin silloin, kun:

• et ole varma mikä irtisanomisaika sinuun soveltuu
• työsopimuksessa on epäselvä tai epäilyttävä ehto
• määräaikaisessa sopimuksessa väitetään olevan irtisanomisaika ilman selvää perustetta
• työnantaja vapauttaa työnteosta mutta ei halua maksaa palkkaa loppuun
• lopputili tai viimeinen työpäivä näyttävät olevan väärin laskettu

Irtisanomisaika on juuri sellainen kohta, jossa yksi huolimaton sähköposti voi aiheuttaa tarpeettoman riidan. Siksi päivämäärät, ehdot ja ilmoitukset kannattaa lukita kirjallisesti.

Miten lopputili ja työtodistus liittyvät irtisanomisaikaan?

Irtisanomisaika ei ratkaise vain viimeistä työpäivää, vaan myös sitä milloin lopputili erääntyy, mitä kertynyille lomille tapahtuu ja milloin työtodistus pitäisi saada. Käytännössä moni riita syntyy vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättynyt ja työntekijä huomaa, että viimeisestä palkasta puuttuu lomakorvaus, ylityö tai jokin muu erä, jonka piti olla itsestään selvä. Harvinaisen usein se ei ole.

Ennen työsuhteen päättymistä kannattaa tarkistaa ainakin nämä:

• mikä on viimeinen palkkapäivä ja sisältääkö se kaikki erääntyvät saatavat
• jääkö pitämättömiä lomia maksettavaksi lomakorvauksena
• palautetaanko työvälineet ja tunnukset tiettynä päivänä
• milloin työtodistus annetaan ja missä muodossa
• onko työnteosta vapauttamisesta tai viimeisestä työpäivästä kirjallinen vahvistus

Työsuhteen loppu on hallinnollisesti juuri sellainen hetki, jolloin molemmat osapuolet haluaisivat siirtyä jo seuraavaan asiaan. Siksi juuri silloin kannattaa olla tarkka. Muuten viimeinen vaihe jää helposti huonoimmin dokumentoiduksi, vaikka se ratkaisee usein myös viimeiset rahat.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka pitkä irtisanomisaika työntekijällä on?

Yleensä 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään 5 vuotta, ja 1 kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta.

Kuinka pitkä irtisanomisaika työnantajalla on?

Se vaihtelee työsuhteen keston mukaan 14 päivästä 6 kuukauteen.

Onko määräaikaisessa työsuhteessa irtisanomisaika?

Lähtökohtaisesti ei, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole erikseen sovittu.

Voiko työnantaja vapauttaa työnteosta irtisanomisajalla?

Voi käytännössä, mutta palkanmaksuvelvollisuus ei yleensä silti poistu.

Lasketaanko irtisanomisaika ilmoituspäivästä?

Laskentatapa riippuu siitä, puhutaanko päivinä vai kuukausina lasketusta irtisanomisajasta. Päivämäärä kannattaa aina tarkistaa kirjallisesti.

Yhteenveto

Irtisanomisaika määrittää, milloin työsuhde todella päättyy ja mitä sen aikana pitää tehdä sekä mitä siitä kuuluu maksaa. Muista erityisesti nämä:

• irtisanomisaika riippuu sekä osapuolesta että työsuhteen kestosta
• sopimusehdot ja TES voivat vaikuttaa, mutta eivät rajatta
• määräaikaisessa sopimuksessa irtisanomisaikaa ei yleensä ole ilman erillistä ehtoa
• irtisanomisajan aikana työsuhde jatkuu normaalisti
• päivämäärät kannattaa laskea paperista, ei muistista

Työsuhteen loppu ei yleensä kaadu suuriin periaatteisiin vaan pieniin laskentavirheisiin ja epäselviin viesteihin. Juuri siksi irtisanomisaika kannattaa hoitaa tarkasti eikä sinne päin.

Soita OikeusGurulle – 0600 411 104, 0,98€/min + pvm/mpm

Saat apua irtisanomisajan laskentaan, sopimusehtojen tulkintaan, määräaikaisen työsuhteen päättämiseen, työnteosta vapauttamiseen ja lopputilin arviointiin silloin, kun päättymispäivä ei olekaan niin itsestään selvä kuin joku väittää.