Ulosottomiehen toimivalta – Mitä ulosottomies saa periä

Ulosottomiehen toimivalta tarkoittaa sitä, mitä ulosottoviranomainen saa tehdä, kun velkaa peritään pakkotäytäntöönpanossa. Käytännössä kyse voi olla palkasta tehtävästä ulosmittauksesta, pankkitilin varojen käyttämisestä velkoihin, veronpalautuksen ohjaamisesta ulosottoon, omaisuuden myynnistä tai velallisen tietojen selvittämisestä. Ulosotto ei ole perintätoimiston kohteliaampi serkku, vaan viranomainen, jolla on laissa säädettyjä keinoja periä saatavia.

Tämä ei silti tarkoita, että ulosottomies saa tehdä mitä tahansa. Ulosoton toimivaltaa rajaavat ulosottokaari, velallisen suoja, sivullisten oikeudet, toimeentulon vähimmäissuoja ja suhteellisuus. Velalliselle pitää jäädä rahaa välttämättömään elämiseen, kaikkea omaisuutta ei saa viedä ja viranomaisen päätöksiin voi hakea muutosta.

Tässä artikkelissa käydään läpi, milloin ulosotto voi alkaa, mitä tuloja ja omaisuutta ulosottomies saa periä, mitä ulosotto ei saa tehdä ja miten velallinen voi toimia, jos ulosmittaus tuntuu virheelliseltä.

Tämä artikkeli antaa yleistä oikeudellista tietoa. Ulosottotilanne kannattaa tarkistaa omien asiakirjojen, päätösten ja tulojen perusteella.

Milloin ulosotto voi alkaa?

Ulosotto ei tavallisesti ala pelkän maksamattoman laskun perusteella. Velkojalla pitää olla ulosottoperuste. Se voi olla esimerkiksi tuomioistuimen tuomio, maksutuomio, elatusapusopimus, veropäätös, sakko, vakuutusmaksu tai muu laissa suoraan ulosottokelpoinen saatava. Osa veloista pitää siis ensin vahvistaa oikeudessa, osa voidaan periä suoraan ulosotossa.

Kun asia tulee ulosottoon, velalliselle lähetetään yleensä vireilletuloilmoitus ja maksukehotus. Siinä kerrotaan, mitä velkaa peritään, kuka velkoja on, paljonko maksettavaa on ja miten asiaan voi reagoida. Tätä kirjettä ei kannata jättää avaamatta. Se ei muutu vähemmän viralliseksi pöydällä kypsymällä.

Jos velallinen maksaa velan tai sopii maksusuunnitelmasta ajoissa, ulosmittaus voidaan joskus välttää tai sen vaikutuksia pienentää. Jos maksua ei tule, ulosottomies voi selvittää tuloja, tilejä ja omaisuutta sekä tehdä ulosmittauspäätöksiä.

Mitä tuloja ulosottomies saa periä?

Tavallisin ulosmittaus kohdistuu palkkaan, eläkkeeseen, työttömyysetuuteen tai muuhun toistuvaan tuloon. Työnantajalle tai etuuden maksajalle voidaan lähettää maksukielto, jonka perusteella osa tulosta maksetaan suoraan ulosottoon. Velallinen saa loput itselleen.

Ulosotto ei saa ottaa koko palkkaa. Velalliselle jätetään suojaosuus ja sen ylittävästä tulosta ulosmitataan lain mukainen osa. Ulosoton määrä riippuu nettotuloista, huollettavista ja mahdollisista vapaakuukausista. Jos tulot ovat pienet, ulosmittausta voi tulla vähän tai ei lainkaan.

Ulosottomies voi periä myös veronpalautuksia, bonuksia, lomarahoja ja muita tuloeriä, jos ne kuuluvat ulosmittauksen piiriin. Tämä yllättää monen, koska veronpalautusta pidetään mielessä jo joululahjabudjettina. Ulosoton näkökulmasta se on kuitenkin tuloa, ei pyhä lehmä.

Pankkitilin ulosmittaus

Ulosottomies voi ulosmitata pankkitilillä olevia varoja. Jos tilillä on rahaa yli velallisen välttämättömän suojan, varoja voidaan käyttää velkojen maksuun. Käytännössä tämä voi näkyä tilin käyttörajoituksena tai rahojen siirtymisenä ulosottoon.

Tilin ulosmittauksessa pitää huomioida, mistä rahat ovat peräisin ja mikä osa niistä on välttämätöntä toimeentuloa. Jos tilillä on juuri maksettu palkka tai etuus, joka on jo suojattu tulon ulosmittauksessa, velallisen kannattaa reagoida nopeasti ja selvittää asia ulosottoon. Sama koskee tilannetta, jossa tilillä on sivullisen rahoja tai selvästi tiettyyn tarkoitukseen kuuluvia varoja.

Virheellinen tilin ulosmittaus voi aiheuttaa nopeasti arjen kaaoksen. Siksi yhteys ulosottoon kannattaa ottaa heti, ei vasta kun vuokra erääntyy ja kauppakassi on teoriatasolla.

Mitä omaisuutta voidaan ulosmitata?

Ulosottomies voi ulosmitata velallisen omaisuutta, jos se on tarpeen velan suorittamiseksi. Ulosmitattavaa omaisuutta voivat olla esimerkiksi auto, arvokkaat esineet, sijoitukset, metsätila, asunto-osake tai kiinteistö. Omaisuus voidaan myydä ja myyntihinta käyttää velkoihin.

Kaikkea omaisuutta ei kuitenkaan saa ulosmitata. Velalliselle pitää jättää tavanomainen koti-irtaimisto, välttämättömät työvälineet, henkilökohtaiset esineet ja muut laissa suojatut varat. Ulosoton pitää myös olla suhteellista. Jos velka on pieni, kalliin ja välttämättömän omaisuuden myynti voi olla kohtuutonta, jos pehmeämpi keino riittää.

Auto on yleinen riidanaihe. Jos auto on välttämätön työn, sairauden, lasten kuljetusten tai sijainnin vuoksi, asia kannattaa perustella. Pelkkä mukavuus ei välttämättä riitä. Toisaalta ulosotto ei saa toimia niin, että velallisen mahdollisuus ansaita tuloa tuhotaan tarpeettomasti. Jos auto on työväline tai ainoa realistinen työmatkakeino, siitä pitää esittää konkreettiset tiedot.

Saako ulosottomies selvittää tietojani?

Ulosottomiehellä on laajat tiedonsaantioikeudet. Hän voi saada tietoja tuloista, verotuksesta, pankkitileistä, työnantajasta, etuuksista, ajoneuvoista, kiinteistöistä ja muusta omaisuudesta. Tietoja voidaan pyytää viranomaisilta, pankeilta, työnantajilta ja muilta tahoilta lain sallimissa rajoissa.

Velallisella on myös velvollisuus antaa oikeat tiedot. Jos ulosotto pyytää selvitystä tuloista, omaisuudesta tai menoista, siihen pitää vastata rehellisesti. Omaisuuden piilottaminen, valehtelu tai tekaistut järjestelyt voivat johtaa lisäongelmiin. Ulosotto ei ole hyvä paikka testata luovaa kirjanpitoa.

Samalla tietojen käyttöä rajaavat salassapito ja käyttötarkoitus. Ulosoton tiedot eivät ole yleistä viihdemateriaalia. Viranomaisen pitää käsitellä niitä lain mukaan.

Mitä ulosottomies ei saa tehdä?

Ulosottomies ei saa periä velkaa ilman ulosottoperustetta tai lain mukaista toimivaltaa. Hän ei saa ottaa velalliselta kaikkea toimeentuloa, ulosmitata sivullisen omaisuutta velallisen velasta tai myydä suojattua omaisuutta ilman perustetta. Hän ei saa myöskään sivuuttaa velallisen muutoksenhakuoikeutta tai jättää perustelematta päätöksiä, joihin perustelu kuuluu.

Jos omaisuus kuuluu puolisolle, lapselle, yritykselle tai muulle sivulliselle, omistuksesta pitää esittää näyttöä. Pelkkä väite ei aina riitä, mutta ulosotto ei saa myöskään automaattisesti olettaa kaikkea velallisen omaisuudeksi. Kuitit, kauppakirjat, rekisteritiedot ja tilisiirrot ovat tässä hyödyllisiä.

Ulosotto ei myöskään ole rangaistuslaitos. Sen tehtävä on periä saatava lain mukaan, ei nöyryyttää velallista. Jos kohtelu tuntuu epäasialliselta, siitä voi pyytää selvityksen ja tarvittaessa kannella.

Maksusuunnitelma ja vapaakuukaudet

Velallinen voi usein neuvotella maksusuunnitelmasta. Jos tulot ovat säännölliset ja velkaa voidaan lyhentää vapaaehtoisesti, se voi olla kaikkien kannalta järkevämpää kuin raskas ulosmittaus. Maksusuunnitelma ei ole automaattinen oikeus, mutta sitä kannattaa kysyä, jos pystyt maksamaan sovitusti.

Palkan ulosmittauksessa velallisella voi olla oikeus vapaakuukausiin tietyin edellytyksin. Vapaakuukausi tarkoittaa, että tiettynä kuukautena palkasta ei ulosmitata. Perusteena voi olla esimerkiksi pienituloisuus, välttämättömät menot tai pitkäkestoinen ulosmittaus. Hakemus kannattaa tehdä kirjallisesti ja perustella tuloilla, menoilla ja elämäntilanteella.

Jos menot ovat poikkeuksellisen suuret sairauden, työmatkojen tai huollettavien vuoksi, toimita tositteet. Ulosotto ei arvaa niitä puolestasi. Viranomaisella on lomakkeet, mutta tositteet ovat se osa, jossa tarina muuttuu päätökseksi.

Miten virheelliseen ulosmittaukseen reagoidaan?

Jos ulosmittaus on mielestäsi virheellinen, ota ensin yhteyttä ulosottomieheen ja pyydä kirjallinen selvitys. Kerro täsmällisesti, mikä on väärin: tulot, huollettavat, omistussuhde, suojaosuus, velan määrä, vanhentuminen tai maksut. Liitä mukaan asiakirjat.

Ulosottomiehen päätökseen voi tietyissä tilanteissa hakea muutosta valittamalla käräjäoikeuteen. Valitusajat ovat määräaikaisia, joten älä jää odottamaan. Jos määräaika menee, hyväkin peruste voi muuttua myöhäiseksi perusteeksi, mikä on juridiikan tylyin kompostori.

Velallisella on oikeus saada tietoa omasta asiastaan. Pyydä velkalista, ulosmittauspäätökset, maksukiellot ja laskelmat. Kun näet numerot, näet usein myös sen, mistä riita oikeasti syntyy.

Miten kannattaa valmistautua ulosottoasian hoitamiseen?

Kerää samaan kansioon ulosoton kirjeet, velkojan tiedot, maksutuomiot, palkkalaskelmat, etuuspäätökset, vuokrasopimus, huollettavia koskevat tiedot, pankkitiliotteet ja mahdolliset omaisuutta koskevat asiakirjat. Tee lyhyt kooste tuloista ja menoista. Jos haet helpotusta, tee se numeroilla.

Jos velkoja on useita, selvitä kokonaiskuva. Yksi ulosottoasia voi näyttää pieneltä, mutta usean velan yhteissumma ratkaisee, miten pitkään ulosotto jatkuu. Katso myös ulosotto, perintä ja perintäkirje, jos haluat taustaa prosessin vaiheista.

Usein kysyttyä ulosottomiehen toimivallasta

Voiko ulosottomies tulla kotiin?

Ulosottomies voi tietyissä tilanteissa toimittaa ulosmittauksen myös velallisen luona, mutta käytännössä suuri osa asioista hoituu asiakirjoilla, rekisteritiedoilla, palkan maksukielloilla ja sähköisellä asioinnilla. Kotiin tuleminen ei ole ensimmäinen tai tavallisin askel jokaisessa velassa. Jos ulosotto kuitenkin ilmoittaa toimituksesta, siihen pitää suhtautua asiallisesti ja selvittää, mitä omaisuutta asia koskee.

Velallisen kannattaa muistaa, että tavanomainen koti-irtaimisto on yleensä suojattu. Ulosoton tarkoitus ei ole tyhjentää asuntoa arkisista esineistä, vaan periä velkaa lain sallimilla ja tarkoituksenmukaisilla keinoilla. Arvokas erikoisomaisuus on eri asia kuin normaali sohva, sänky tai lasten tavarat.

Voiko ulosottomies periä puolison tuloista?

Lähtökohtaisesti puolison tulot eivät ole velallisen velkaa varten ulosmitattavaa omaisuutta. Jokainen vastaa omista veloistaan, ellei kyse ole yhteisestä velasta, takaussitoumuksesta tai muusta vastuuperusteesta. Puolison tulot voivat kuitenkin näkyä joissain toimeentuloa tai perhetilannetta koskevissa arvioissa, mutta niitä ei noin vain oteta toisen henkilön velkoihin.

Yhteisellä tilillä oleva raha voi aiheuttaa käytännön ongelmia. Jos tilillä on sekä velallisen että puolison varoja, omistus kannattaa pystyä osoittamaan. Selkeät tilisiirrot, palkkatiedot ja erilliset tilit vähentävät riitoja. Yhteistili on arjessa kätevä, kunnes juridiikka kysyy, kenen euro mikäkin on.

Voiko ulosottomies sopia pienemmästä maksusta?

Ulosotto voi hyväksyä maksusuunnitelman, jos se on realistinen ja velkojen perintä etenee järkevästi. Suunnitelma ei tarkoita, että velka leikataan pois, vaan että maksutapa sovitaan hallitummaksi. Jos maksukyky on pieni, suunnitelman pitää perustua todellisiin tuloihin ja menoihin. Liian optimistinen lupaus johtaa nopeasti takaisin pakkotoimiin.

Jos elämäntilanne muuttuu, ota yhteys heti. Työttömyys, sairaus, perhevapaa, ero, muutto tai huollettavien muutos voi vaikuttaa maksukykyyn. Ulosotto ei välttämättä tiedä muutoksesta ennen kuin kerrot siitä ja toimitat tositteet.

Mitä asiakirjoja kannattaa pyytää ulosotosta?

Velallinen voi pyytää ulosotosta asiakirjoja, joiden perusteella perintä tapahtuu. Hyödyllisiä ovat velkalista, ulosottoperuste, maksukielto, ulosmittauspäätös, kertymälaskelma ja tieto siitä, mille velalle maksuja on kohdistettu. Jos velkoja on useita, kohdistuksella voi olla merkitystä korkojen ja kokonaisajan kannalta.

Asiakirjojen pyytäminen ei ole riitelyä. Se on perusasioiden tarkistamista. Kun näet päätökset, näet myös, onko kyse palkasta, tilivaroista, veronpalautuksesta vai omaisuudesta. Sen jälkeen on paljon helpompi arvioida, kannattaako hakea oikaisua, vapaakuukautta, maksusuunnitelmaa tai ulkopuolista neuvontaa. Ilman papereita keskustelu jää helposti arvailuksi, ja arvailu on ulosotossa yleensä velallisen kallein neuvonantaja. Kun aikajana, summat ja päätökset ovat selvät, myös neuvontapuhelu tai valitus on paljon täsmällisempi.

Yhteenveto

Ulosottomiehen toimivalta on laaja, mutta ei rajaton. Ulosotto voi periä palkasta, etuuksista, tilivaroista ja omaisuudesta, kun velalle on ulosottoperuste. Velalliselle pitää silti jäädä lain mukainen suoja, sivullisten omaisuutta ei saa periä velallisen veloista ja virheellisiin päätöksiin voi hakea muutosta.

Jos ulosmittaus, maksukielto, omaisuuden myynti tai ulosoton toimivalta mietityttää, voit soittaa OikeusGuruun: 0600 411 104, 0,98€/min + pvm/mpm.