Työsyrjintä on Suomessa kielletty lailla. Yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki suojaavat työntekijöitä rekrytoinnista työsuhteen päättymiseen asti. Syrjintää tapahtuu kuitenkin edelleen, ja kynnys puuttua siihen on monelle korkea.
Tämä artikkeli tarjoaa yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa lakimiehen neuvontaa.
Mitä työsyrjintä on?
Työsyrjintä tarkoittaa sitä, että henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista vastaavassa tilanteessa olevaa ilman hyväksyttävää syytä. Kielletyt syrjintäperusteet ovat:
- Ikä
- Alkuperä ja kansalaisuus
- Kieli
- Uskonto ja vakaumus
- Mielipide ja poliittinen toiminta
- Ammattiyhdistystoiminta
- Perhesuhteet
- Terveydentila ja vammaisuus
- Seksuaalinen suuntautuminen
- Sukupuoli (tasa-arvolaki)
- Muu henkilöön liittyvä syy
Syrjinnän muodot
Välitön syrjintä
Henkilöä kohdellaan suoraan huonommin kielletyn perusteen vuoksi. Esimerkki: Työhakijaa ei kutsuta haastatteluun ulkomaalaisen nimen perusteella.
Välillinen syrjintä
Näennäisesti neutraali sääntö asettaa tietyn ryhmän muita heikompaan asemaan. Esimerkki: Vaatimus täydellisestä suomen kielen taidosta tehtävässä, jossa se ei ole välttämätöntä.
Häirintä
Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti loukkaava käytös, joka liittyy kiellettyyn syrjintäperusteeseen. Esimerkki: Toistuva vitsailu työntekijän uskonnosta.
Kohtuullisten mukautusten epääminen
Työnantaja ei tee kohtuullisia mukautuksia vammaisen henkilön työntekoon. Esimerkki: Esteettömyysmuutoksia ei tehdä, vaikka ne olisivat edullisia ja helppoja toteuttaa.
Syrjintä rekrytoinnissa
Rekrytoinnissa syrjintä ilmenee esimerkiksi:
- Tarpeettomien henkilötietojen kysymisessä (ikä, perhesuunnitelmat, etnisyys)
- Syrjivillä työpaikkailmoituksilla ("nuorekas tiimi", "äidinkielenään suomea puhuva")
- Raskaudesta tai perhevapaista kyselyllä
Työnantajan ei pidä kysyä hakijalta:
- Perhetilanteesta tai raskaudesta
- Terveydentilasta (ennen valintapäätöstä)
- Uskonnosta tai poliittisesta vakaumuksesta
- Seksuaalisesta suuntautumisesta
Todistustaakka
Syrjintäasiassa todistustaakka jakautuu:
- Syrjintää epäilevä osoittaa syrjintäolettaman – esimerkiksi kertoo, että häntä kohdeltiin eri tavalla ja kielletty syrjintäperuste on olemassa
- Työnantajan on osoitettava, että kohtelulle oli hyväksyttävä syy
Tämä niin sanottu käännetty todistustaakka helpottaa syrjinnän uhrin asemaa.
Oikeussuojakeinot
Yhdenvertaisuusvaltuutettu
- Antaa ohjausta ja neuvontaa
- Voi pyytää selvitystä työnantajalta
- Ei tee sitovia päätöksiä työsyrjinnässä
- Maksuton palvelu
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta
- Voi kieltää syrjivän menettelyn
- Voi asettaa uhkasakon
- Käsittely on maksutonta
Käräjäoikeus
- Hyvitysvaatimus yhdenvertaisuuslain nojalla
- Vahingonkorvausvaatimus
- Työsuhteen perusteettoman päättämisen korvaus
Ammattiliitto
- Neuvonta ja avustaminen syrjintätilanteissa
- Liitto voi ajaa asiaa jäsenensä puolesta
Hyvitys ja korvaukset
Syrjinnän uhri voi saada:
- Hyvitystä yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain nojalla (ei ylärajaa)
- Vahingonkorvausta taloudellisesta ja henkisestä kärsimyksestä
- Irtisanomiskorvausta jos työsuhde päätettiin syrjivin perustein (3–24 kk palkka)
Mitä tehdä jos epäilet syrjintää?
- Dokumentoi – Kirjaa ylös tapahtumat, päivämäärät, todistajat
- Ota asia puheeksi työnantajan kanssa
- Ilmoita työsuojeluvaltuutetulle tai luottamusmiehelle
- Ota yhteyttä ammattiliittoon
- Ota yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun tai tasa-arvovaltuutettuun
- Hae oikeusapua tarvittaessa
Soita OikeusGurulle – 0600 411 104, 0,98 €/min + pvm/mpm
Saat neuvontaa työsyrjintään, häirintään ja työelämän oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.
